torstai 26. joulukuuta 2013

Joulun tuoksu

Tarvitset mausteneilikkaa, kanelitankoja, virheettömän kauniita appelsiinejä, ja niintä. Niintä saa kukkakaupoista. (Se on myös parempi vaihtoehto lahjapaperinauhoille.) Lisäksi tarvitset pitkän neulan, sukkapuikon ja sakset. Minulla on tuossa kuvassa turhankin pitkä kakskärkinen verhoilijan tuplari, purjeneulakin käy, kunhan se yltää appelsiinin läpi. Pitkiä neuloja saa esim. verhoilutarvikkeita myyvistä nettipuodeista.


Niini näyttää paremmalta, jos sitä on runsaasti.


Pujota 4-5 niintä neulaan ja pujota appelsiinin läpi. Poista niinet neulansilmästä, pidä niistä lujaa kiini, ja vedä neula pois. Vedä niiniä niin että ne ovat sopivan mittaisia, ja solmi kanelitanko stoppariksi. Tee samanlainen appelsiinin toiseen päähän. Pujota ripustusta varten niini kanelitangon läpi, ja solmi. Tätä vaihetta ei tarvita, jos haluat pitää appelsiinit kulhossa.

 


Pistele sukkapuikolla reikiä appelsiiniin, ja täytä ne neilikoilla. Jotkut appelsiinit ovat sellaisia, että pistetyt reiät umpeutuvat pian, joten reikiä kannattaa tehdä pienissä erissä, ja täyttää sitä mukaa. Toiset appelsiinit valuvat mehua, pidä kosteaa rättiä käden ulottuvilla.


Viemisiksi olen pakannut appelsiinin voipaperiin ja solminut niinellä, se on ekologisempaa, ja hengittää. Jos teet isomman erän, säilytä niitä jääkaapissa muovin alla ennen viemistä - tuoksu säilyy ja appelsiini myös. Tänä vuonna ostin verkkopussiin pakattuja appelsiinejä, ne olivat erityisen vikkeliä homehtumaan.

torstai 12. joulukuuta 2013

Jane Austen muutti Helsinkiin

Käsityörintamalla ei juuri nyt tapahdu juuri mitään, pakko hieman lämmitellä parin vuoden takaisia tekemisiä.

Olin hieman hämmästynyt, kun esikoiseni noin kandeksan-vuotiaana löysi BBC:n minisarjan Pride and prejudice. Se nyt vain oli niin ihana, ja sitä katsottin usein ja hartaasti. Neiti pystyi juuri ja juuri lukemaan tekstityksen itse. Pakkohan minun oli ommella hänelle oma Jane. Myönnän ottaneeni inspiraatiota Tilda-nukeista, mutta halusin tähän nukkeen aidosti vanhahtavaa tuntua, joten piirsin omat kaavani, ja kirjailin kasvot mouliinilangalla. 


The person, be it gentleman or lady, who has not pleasure in a good novel  must be intolerably stupid  - The person, be it gentleman or lady, who has not pleasure in a good novel  must be intolerably stupid   Jane Austen

Nyt dear Jane on monessa leikissä kaltattu ja nukkunut usein yönsä pikkuneidin vieressä. Flanellihipiä on nyppyyntynyt ja nutturakin kertaalleen entisöity. Tytär on mielestään jo niin-niin iso neiti, että halusi luopua Janesta. Japanilainen kulttuuri ja etenkin manga on nyt tärkeämpää. Ajatus, että Jane olisi annettu naapuriin tai muuttanut kierrätyskeskukseen tai kirpputorille ei tullut mieleenkään. Janelle löytyi arvoisensa koti suomentajansa Kerstin luota. Me kotiväki jäämme nauttimaan Ylpeyden ja ennekkoluulon uunituoreesta käännöksestä.


 

Nutturan sisällä on kerä villalankaa, joka on päällystetty ketjupistoin.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Syksyn satoa

Huomasin, että avattuja valkoviinietikkapulloja pyörii taas joka nurkassa, työhuoneella oli kaksi, jääkaapissa kolme. Kun kiireessä sääntää ikonimaalauskurssille, etikka ja kananmunat unohtuvat kotiin, ja pitää kipaista lähimmässä kaupassa ostamassa uudet. Onneksi mies ja jälkikasvu leipovat ja huolehtivat ylijäämämunista, mutta etikka jää auttamatta pyörimään kaapin perälle.

Mökillä olemme viljelleet kesäkurpitsaa. Joka kevät istutan 3-4 säälittävän näköistä tainta, ja oletn varma etteivät jaksa elää viikkoakaan. Jossakin vaiheessa satokautta olemme hukkua kesäkurpitsaan. Niitä kannetaan naapuriin ja päiväkodin keittäjälle, mutta silti niitä on liika.

Viime kesänä kokeilin sienikirjan ohjetta, jossa säilöttiin kanttarelleja sitruunamehu-valkoviinietikkaan. Olivat sen verran hyviä, että kun kanttarellit loppuivat, jatkoin säilömistä kesäkurpitsalla. Ja kun sitruunamehu sattui loppumaan, jatkoin limettimehulla. Myöhemmin lisäsin ohjeeseen chiliä ja sitten kanelia kreetalaisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Ja hups, olin kehitellyt oman ruokaohjeen, jonka nyt jaan kaikkien pikku etikkahamsterien iloksi.

Ikonimaalarin limettikurpitsat

1 litra ohuita kesäkurpitsaviipaleita
1 dl limettimehua
1/2 dl valkoviinietikkaa tai vaaleaa balsamicoa
2 dl vettä
2/3 dl sokeria
1 tl sinapinsiemeniä
1-2 tl kanelia
1 punainen chili, renkaiksi viipaloituna ja siemenet poistettuna
2 tl suolaa
1-2 limettiä
2-3 valkosipulinkynttä

Kiehauta liemi, lado viipaleet purkkiin, laita limetin viipaleita purkkiin päällimmäiseksi - pitävät kesäkurpitsat pinnan alla. Kaada liemi päälle ja sulje kansi. Säilyy kuukauden viileässä - ellei tule syödyksi ennen siitä.



I have a bad habit of forgetting take the vinegar and eggs with me when I rush off to my icon class. Then I end up buying them in the nearest supermarket. Fortunately my husband and kids bake lot, and use up all the surplus eggs. Only the vinegar bottles accumulate in the fridge.


In the vegetable garden at our summer cottage we grow courgette - zucchini. Each spring I plant 3-4 tiny plants, they look so small and helpless.  But every august we end up with, oh yes, too many courgettes! More than we can consume, much more. We give them to our neigbours and to the kindergarden, but we still have too many.

Last summer I was expermientng with a recipe for pickled chanterelles in withe vinegar and lemon. It was so delicious that when we run out of chanterelles, I made some more with sliced courgette. And when we run out of lemon, I made some more with lime. Voilà, I had invented a recipe! Later I added chili and cinnamon.


The Iconographer´s courgettes in lime juice

1 litre of sliced courgette (zucchini)
1 dl lime juice
1/2 dl withe vinegar
2 dl water
2/3 dl sugar
1 teaspoon mustard seed
1-2 teaspoon cinnamon
1 red chili fruit, sliced, seeds removed
2 teaspoon salt
1-2 limefruits sliced
2-3 cloves of garlic

Lay the courgettes in a clean glass jar. Put a few slices of lime on top - they will keep the courgettes under the surface.

Boil the picle, pour it over the slices and put the lid on. The pickle should keep in the fridge for about a month, but I am sure you will eat it all long before.

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Välisoitto kangaspuilla - Interlude on a loom

Kesä sujahti mökillä hieman remppaillessa. Äiti piti kudonnassa luovaa taukoa kesken pitkän mattoloimen, joten pääsin irroittelemaan oikein kunnolla. Maton esikuva löytyy ruotsalaisesta mattokirjasta, jonka nimeä en tähän hätään muista. Koska kaikki kude on kierrätettyä, ihan tismalleen sopivia kuteita ei ollut, mallia piti hieman säveltää. Lehdet ja kukat saavat vielä varret - tietenkin varsipistoilla. Kutomiseen ja pujotteluun meni noin viikko. Vielä hieman viimeistelyä, loppusolmut ja sitten kelpaa viettää niin pääsiäistä kuin joulua.


I made a carpet for easter and christmas. 
The model is from a swedish book. 
The weft is recyckled textile.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Mystinen tuoli on valmis - The Mystery Chair is ready

Hei kaikki! Olen pitänyt bloggauslomaa, tämä kevät on ollut aikamoista hulinaa. Pääsiäisestä lähtien yhtä kissanristiäistä, vappua, päättäjäistä ja alkajaista. Sain sentään tuolin valmiiksi. Sen kohtalo on nyt päätyä myyntiin, sillä meillä ei ole tilaa sille. Otin sen alunperinkin harjoitustyöksi, olin ajatellut huutokaupata sen seurakunnan lastenkuoron matkan hyväksi, mutta porukka sai matkarahat kasaan jo ennen tuolin valmistumista. Nyt pitää siis hieman miettiä, mitä hyvää sillä voisi saada aikaan.

 

Etureunan kangas on heftattu.



Napin kiinnitystä.
 
 

Selkäpahvi.


Takaselän kangas.


Valmis!
 
Istuma-asento tuolissa on melko rento ja takakenoinen. Siksi lisäsin pienen tyynyn, se helpottaa lukemista ja tv:n katselua. Jos alkaa nukuttaa, tyynyn voi työntää tuolin selkäpuolelle roikumaan. Käsinojiin ja jalkoihin tuli osmo-vaha petsin päälle, ei lakka. Se oli yllättävän helppo käyttää ja sopivan himmeästi kiiltävä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Virpokukka I - Flower for Palm sunday I

Tämän ohjeen olen tainnut kehitellä itse. Sen pystyy tekemään yhdessä ehkä 5v lapsen kanssa, joko niin että lapsi leikkaa mallin mukaisia paloja ja äiti kokoaa, tai miten kullakin pinnaa riittää. Tämän kukan voi myös tehdä liimaamalla tai solmimalla karhunlangalla.
Näitä tarvitset: erivärisiä silkkpapereita terälehtiin, hieman keltaista tai oranssia kreppipaperia heteisiin ja vihreää kreppi- tai silkkipaperia lehtiin, ohutta, taipuisaa rautalankaa, sivuleikkuri (älä pilaa saksiasi), sukkapuikko heteiden kiertämiseen, sakset, siksaksakset, jos talosta löytyy. (Ja maun mukaan liimaa ja karhunlankaa.)


Terälehdet:
Leikkaa siksaksaksilla/tavallisilla läpimitaltaan 10-15cm pyörylöitä. Niiden ei tarvitse olla täydellisen pyöreitä, kuusikulmiokin on hyvä - tai neliö jossa on pyöristetyt kulmat.

Lehdet:
Leikkaa vihreästä kreppipaperista lehden muotoisia paloja, noin 7 cm.

Heteet:
Leikkaa keltaisesta kreppipaperista 1 cm levyistä nauhaa. Katkaise nauha 10-12 cm pätkiksi. Levitä nauhaa keskeltä ja kierrä päät kapeiksi. Taita liuska keskeltä kahtia. Kierrä päät sukkapuikon ympäri.

Leikkaa 15 cm pätkä rautalankaa.

Videolla näet ensin miten kätevimmin saa leikattua kaksi lehteä jotka pysyvät kiinni toisissaan. Sitten muotoilen heteet ja kokoan kukan rautalangan avulla. Lopussa en solmi rautalankoja, vaan kiristän kukan pohjanysän ympäri kiedotut langat ja lukitsen ne kiertämällä. Älä leikkaa rautalankaa poikki, tarvitset sitä kun kiinnität kukat pajuun. Jos teet langalla, täytyy tietysti solmia. Jonain vuonna ipanat katkaisivat intona kaikki rautalangat, ja mamma räpelsi kukkia oksiin kuumaliimalla.




Nysä ja kiristetty rautalanka - Stem and twisted wire.

Tämä kukka on oikeastaan kiinanruusun näköinen. Jos teet sen vaaleista väreistä, se muistutaa orkideaa tai syklaamia. Tarkka katsoja huomaa, että unohdan kiertää heteet kikkuralle sukkapuikon ympäri. Hyvää palmusunnuntaita ja Pääsiäisen odotusta!

video

How to make a virboi-flower for your Palm sunday willows. This is what you need:

Silk paper in several  colors - I like shocking combinations, if you use pastels, it will look like a orchid, if red it will look like a hibiscus. Orange or yellow crepe paper for the stamen, green crepe paper for the leaves, thin wire and a wire cutter. Scissors and zig-zag -scissors.

Petals: Cut round pieces of silk paper 2-3 inches in diamerer.

Leaves: Cut 2 inch leaves of green crepe paper

Stamen: Cut narrow ribbon of yellow crepe paper. Cut into 3 inch bits. Strech the middle part wider and roll the ends. Fold in middle.

Cut 4 inches of wire.

On the video I first show you how to easily cut two attached leaves, then I shape the stamen, assamble the flower, and secure the whole thing with wire. In the end I do not knot the wire, but tighten it around the stem and secure the wire by twisting it. Do not cut the wire - you will need it for fixing the flower onto the willow. Have a nice Palm sunday!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Mystisen tuolin paluu - The return of the mystery chair


Hei kaikki! Taas on vierähtänyt pari tiistaita Airin tuolin parissa. Se alkaa jo muistuttaa enemmän tuolia kuin jätepuuta. Näyttää kovasti siltä, että rumasta tuolinpoikasesta kuoriutuu laiskanlinnojen kruunaamaton kaunotar. Joka tiistai tuntuu vain osuvan lumimyräkkä, ja ulkoa tulee vain niukasti harmaata valoa. Pahoittelen siis kuvien laatua. Vältän mieluiten salaman käyttöä, sillä se latistaa muodot ja tekee metalliesineisiin turhia kiiltoja. Kuvien värimaailma on siis just mitä loisteputket antaa, eikä terävyyskään ole sitä kaikkein parasta.


Osa jousten sidonnoista tehty.


Sitomista olikin tässä mallissa runsaasti. Tuolin takasarjasta etusarjaan ja takaisin kulkee jokaisen jousen yli yksi tanakka sidontalanka. Samanlaiset on myös sivusuunnassa. Lisäksi jokaisen jousirivin välissä kulkee apulanka, sekä eteen-taakse- että sivusuunnassa. Siinä oli solmu poikineen...


Lisää sidontaa, tämä on ns. pehmeäreunainen jousisto, jonka etureunassa kulkee metallinen reunalanka. Reunalanka on sidottu kiinni jousiin. (Siitä unohdin näköjään ottaa kuvaa.)


Tuoliin on kiinnitetty tiivis säkkikangas, johon on ommeltu purjelangalla löysät ainelankalenkit. Tässä on ensimmäiset meriheinätukot työnnetty lenkkien alle. Meriheinä ei itseasiassa ole merta nähnytkään, vaan on oikeasti palmukuitua.


Meriheinää on nyt tarpeeksi ja sen päälle on asetettu pala harvaa säkkikängasta. Heftausneulat pitävät kankaan kiinni tuolissa sillä aikaa kun istuimeen ommellaan läpiveto-ompeleet. Läpiveto-ompeleet pitävät meriheinän paikallaan.


 Heftineulojen alla näkyy ommel, joka pitää jousistoon sidotun reunalangan oikeassa paikassaan.


Tuoli alta.

Läpiveto-ompeleet ommellaan n. 30 cm pitkällä kaksikärkisellä neulalla. Neulan toisessa päässä on langansilmä. Neulaa ei ommellessa käännetä, vaan se tuikataan takaisin saman tien. Ommel ei saa kulkea jousiston ympäri tai yli, sillä liikkuva jousi kuluttaisi langan poikki. Tämän takia läpiveto-ompeleita ommellaan tuoli kyljellään ja kurkitaan samalla tuolin sisään, jotta nähdään mistä neula tulee, ja mihin se ei saa mennä.


Otsalamppu olisi ollut omiaan näihin hämärähommiin,
mutta onneksi käslaukun varustukseen kuuluu pieni polkupyöränlamppu...


Säkkikangas kiinnitetään napinläpipistoin reunalankaan.
 

Pryylaus on rankkaa hommaa. Aino lainasi hanskan, kun näppinahka alkoi hiutua...

Yritin myös kuvata videota pryylauskesta, sillä sen selittäminen sanoin on aika vaikeaa. Jostain syystä älytönpuhelin ei osannut tallentaa kuvaamaansa taidepläjäystä. Lupaan yrittää uudestaan seuraavan projektin yhteydessä. Pryylauksessa siirrelään meriheinää tuolin laitoihin ja ommellaan reunatukiompeleella paikoilleen tiukaksi kanttimakkaraksi. Kanttimakkara antaa tuolin reunalle sen muodon.


Reunatukiommel päältä.


Reunatukiommel kanttimakkaran alta.


Kanttimakkara on nyt pryylattu.


Lastuvillaa ja harmaavanua.

 

Liinausta.


Uusi kangas.

Päädyin loppujen lopuksi toiseen kankaaseen kuin mitä alunperin kuvittelin. Syksyllä, kurssin ensimmäisellä tunnilla, kun sain tuolin, opettaja suosittelin punaista Chinchilla -nimistä samettimaista kangasta. Se on kyllä kaunis, mutta onneksi sitä ei oltu vielä tilattu, kun näin tämän ihanuuden. Kulutuksen kesto om molemmissa samaa luokkaa, kuten metrihintakin. Tämä on vain niin kovin 50-lukuinen, naisellinen ja hassu, että päädyin tähän.

Nyt on jo päästy kevättalven aurinkoisiin päiviin, mikä on hyvä, sillä huomenna alkaa työ verhoilukankaan parissa.