Varrasvirkkuuta - Broomstick lace

Tältä pesee nyt tarinaa varrasvirkkauksesta. Olin nähnyt sitä Solmun kokouksessa, ja jälki oli miellyttävää. Netistä löytyy selkeä ohjevideo. Välineet ovat lankaan sopiva virkkuukoukku ja paksu neulepuikko, lasta tai viivoitin. Mitä paksumpi apuväline sen harvempaa "pitsiä" syntyy. Ketjuvirkatun nauhan läpi nostetaan isoja silmukoita puikolle ja sitten ne yhdistetään pieniin nippuihin yhtä monella kiinteällä silmukalla kuin nipussa on isoja silmuja. Tämä näin karkeasti.

Ensimmäisestä kokeilustani sukeutui kauluri. Lastana käytin neulepuikkoa kokoa 12. Aluksi tein vain tuota kaulan ympärilä olevaa osaa suorana kappaleena, aikomuksena vain tehdä koetilkku. Pala alkoi kuitenkin työn edetessä kaartaa hieman vasemmalle ja sain vision kaulurista. (Soitin Lauralle hätäpuhelun, ja sain ohjeeksi jättää keroksen viimeinen silmukka hyyyvin löysäksi, jotta kapple ei kiertyisi.) Joku väitti että varrasvirkkausta ei voi tehdä pyörönä - onneksi en tiennyt sitä etukäteen. Aloin poimia silmuja kaula-osan alareunasta ja tein reippaasti lisäyksiä. Tällainen tuli.

Sitten piti uudestaan kokeilla syntyisikö jo vähemmän kieroa suorakaidetta, ja syntyihän sitä. Lastana oli parin sentin viivoitin, sillä tuli harvempaa jälkeä. Päihin vähän verkkoa, nirkkoreunaa ja paria helmeä. Napitusvälineeksi hieman hyperbolista tasoa: pieneen ympyrään lisätään joka toisella silmukalla niin että saadaan kikkura-kukkanen.

Some experiments with broomstick lace.

Tuplatumppuja ja muita harharetkiä

Tuplatumppukokeilut jatkuvat. Ailen tumput valmistuivat ja ovat ok käytössä, vaikka ranteen sisäpuolelta poimttu sisätumppu tuli heiman liian isoksi. Tässä on Riikon tumput alullaan. Tein ensin sisätumpun seuraavasti: Ruskealla merinolangalla 1,5 cm sileää, nirkkorivi ja 4 cm sileää, ranneresori ja normaali tumppu.

Kuvassa vaihe jossa olen poiminut ruskealla luodusta reunasta uudet silmukat ja lähtenyt toiseen suuntaan tekemään ulomman tumpun rannetta oranssilla Nalle-langalla. Lopuksi taitoin siniruskean tumpun oranssin sisään ja kiinnitin sieltä täältä.


Valmis! Melko tuskaton systeemi, ja Riiko tykkää tumpuista. Toimivat hyvin pikkupakkasella tai vuorettomien kurarukkasten alla.

Tämä vaatisi oikeastaan ihan oman postauksen. Sain ergonomisen virkkuukoukun ja opin virkkaamaan! Minä, joka olen vakuuttunut etten edes halua virkata. Että virkkaaminen on tylsää ja rumaa. Olen voittanut viimeisenkin peruskoulunaikaisen trauman... ? Olen sekaantunut myös varrasvirkkaukseen. Kaikkea sitä ihminen väkertääkin. Kuvaan vähän lisää ja palaan asiaan.

Double mitten 2.0 or maybe 2.1... Started with brown and blue merino yarn and made a regular mitten. Then I picked up stiches from the vrist and headed the other way making an slightly bigger mitten in orange. Last I pushed in the brown-blue mitten into the orange and fastened them with a few stiches.

I have recently experimented with broomstick lace, I get back to this later with more photos...

Egyptin vitsaus on pitänyt lomaa

Näin pitkälle jaksoin, ja sitten tuli muita kiireitä. Ohje on luvalla sanottuna epämääräinen, esim. pohjetta varten olen lisännyt vähän miten sattuu, koska alkuperäisessä ei ollut lainkaan lisäyksiä. Varpaan lisäyksissä oli merkitty lisäys joka suunnikkaaseen, mutta todellisuudessa malli piti kutinsa vain jos teki yhden ainoan lisäyksen. Kantapää oli ohjeessa eri kuin tekijän kuvassa, sikäli kuin sain selvää... Palaan kai puikoille kun tummppukiireet hellittää.

Huomaa Joonaksen tekemät hienot "sukkapuikonsuitset".

Tässä välissä piti kuitenkin tehdä pikaslipoveri ja sitä varten opetella virkkaamaan. Suit sait sukkelaan, vaikka virkkaaminen ei ole kuulunu lempilajeihini. Puikot ja koukut 3,5 bambua. Materiaalina on Rosarios Sole Latte -maitolanka, jonka työstämistä lupasin uutisoida. Retkahdin kaupan alehyllyllä ihanaan väriin ja silkiseen tuntuun, mutta,mutta. Ei mikään meikäläisen unelmalanka, tämä jamakka. Tai pikemminkin kokkelipiimä, ensimmäisessä kerässä oli 3-4 solmua ja toisessakin pari. Lanka oli käsialalleni liian lipsuvaa ja olisi pitänyt neuloa ultrahitaasti, jotta olisi tullut tasalaatuista silmukkaa. Kun pääsin kainaloihin, oli alareuna jo nukkaantunut. Sitäpaitsi tuntui jotenkin riähkältä neuloa ruokaa.

Hiha-aukkoihin virkkasin jonkinlaisen nirkkoreunuksen: 5 pylvästä yhteen kiinteään silmukkaan ja sitten 3 hyppäys. Tämä näin empiirisesti tuotettuna ohjeena, sillä en oikeasti osaa virkata, enkä ole koskaan aiemmin tuottanut virkkamalla mitään järkevää. Ketju- kiinteäsilmukka ja pylväs tuli kai opittua peruskoulussa, siinä kaikki. Kirjahyllyssä löytyi ammoisen kässänmaikan, Raija Heleniuksen opus Tyttöjen käsityö, ja siinä oli selkeät kuvat joita seurata.

Tuo mikä koristaa kaula-aukkoa ei sitten ole mikään röyhelö, vaan hyperbolinen taso, koko slipoveriprojekstin perimmäinen syy. Kiinetitä silmukoita ja lisäys joka toisella. Lisäys jokaisella olisi tuottanut vielä villimpää kikkuraa. Koska selvisin virkkaamisesta hengissä, ja lopputulos oli hauska, saatan hyvinkin tehdä lisää matemaattisen mallintamisen kokeiluja.

Neiti on tietysti jo ilmoittanut ettei (sittenkään) pidä sliparistaan, käytettyään sitä kahdesti. Mikä lienee äiti-tytärsuhteessamme vialla? Tällä kertaa slipari lätee leppäkeihäänä kummitytölle. Kunhan joku käyttää.

Sitten on tämä tupla-tumppu -rojekti. Ailen kädet on herkät ahavoitumaan ja epäilen syyksi erilaisia fleecevuorella varustettuja, vettä kestäviä ja mukamas hengittäviä -TEC rukkasia. Olen vakuuttunut etteivät mokomat ollenkaan hengitä niin hyvin kuin luvataan, kosteus jää käsiin ja sormet palelevat.

Itse olen tänä talvena palannut 60-luvun lapsuuden virityksiin, tuplat villatumput riittävät hyvin vaikka pakkasta olisi reilustikin. Syntyi ajatus kaksinkertaisista tumpuista joista ei voi hukata sisempiä! Takana on yksi muutaman vuoden takainen tuplatumppukokeilu, johon palaan myöhemmin. Ailen kantelekaverin äidiltä sain nyt idean kaksinkertaisista tumpuista, joista sisempien silmukat on poimittu ulompien ranteen sisäpuolelta. Kuullostaa kimurantilta? Ehkä nuo kuvat selventävät.


Ulompi lanka on kulutuskestävää 7-veikkaa (URK! Mun inhokki-lankaa!) jota on äidin värjäyskokeiluista jäänyt läjäpäin. Sisempi onkin sitten Cervinian 100% merinoa, mikä epäpyhä liitto... Käytin sisätumppuun samoja 3 bambupuikkoja kuin ulompaan. Lisäyksistä näkee että on mun käsialalle hiukka liian isot puikot, taka-ajatuksena on kuitenkin hyvä ilmanvaihto sisimpään kerrokseen. Rujoltahan tuo näyttää mutta sama se. Lopuksi aion käsitellä tumput lanoliinilla vettähylkiviksi. Ja jos tytrylle ei kelpaa, jäävät tumput odottamaan poikien kasvamista.

The egyptian stockings are taking a brake. Had some difficulties in interpeting the istructions... Meanwihle I have been experimenting with finishing edges with crochet, a almost totally new technique to me. The collar of the slipower is not a lace, but a hyperbolic plane. Increasing every second stich. The yarn is Rosarios Sole Latte milkfibre, something I found on the "special offer" shelf. Milkyarn is definetly not my cup of tea. Too slippery. Crocheting a hyperbolic plane was fun and I might do some more.

Ohter experiment going on is the double mittens 2.0. Some years ago I made a pair of double mittens wich I´ll get back to later. This time I picked up new stiches inside the wrist. Sockyarn outside, 100% merino inside. I´ll let you know how it worked out.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Uusi vuosi, uudet metkut. Aloitin NE sukat - eli keski-aikaiset Egyptiläiset mamelukkisukat. Kokonaan kirjoneuleiset, kärjestä aloitetut, primitiivisellä kantapäällä varustetut, häkellyttävän kauniit sukat, joissa kiertää yhtenä kirjoraitana "jumalan nimi" - Allah - kufilaisella kalligrafialla. Joko hengästyitte? En ihmettele, olin itsekin ensin niin pähkinöinä, että tyydyin fanittamaan kuvia netissä. Viime keväällä aloitin sitten varovasti lähestymään projektia neulomalla tavallisen sukan, jatkoin kirjosukalla, pidin hengähdystaukoa pitsisukan merkeissä ja jatkoin varpaasta aloitetulla sukalla. Siinä ohessa luin HistoricKnit -yahoo listaa.

Alkuperäinen sukka on puuvillaa, mutta jotenkin en pidä puuvillan neulomisesta, joten otin langaksi Pirkanmaan kotityön Ryijylangan, 100% villaa. Puikot on kokoa 2. Tekokuidun käyttäminen tällaiseen työhön tuntuisi lähes pyhäinhäväistykseltä. Bloggaan lisää sitä mukaa kun sukka pitenee. Pitäkää peukkuja!

Alussa oli 5 silmukkaa, suo, puikot ja hullu akka.
(Ei mikään häävi kuva, laita uuden kun homma etetnee.)

I started to knit THE Egyptian Stockings. All in stranded knitting, toe up, with a primitive heel, incredibly beautufull stockings with "the name of god" - Allah in Kufic calligraphy. You find the description breathtaking? Yeah, me too. To begin with I just drooled over them on internet. Last spring I took a step closer by knitting first a pair normal socks, then a pair with stranded pattern all ower, took a brake with a pair of lace stockings and went on with some toe up -socks. The HistoricKnit -yahoo group provided a lot of good info.

The original stocking is cotton, but somehow I´m not a cotton type of person, so I setteled for 100% wool. Needels are European size 2. It would have felt like a sacrilege to use a sock yarn with polyester. I`ll blog as the work advances. Wish me luck!