keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Vintage-kässyä uudella välineellä


Vaihteeksi taas käsitöitä... Olen opetellut koukkuamaan. Syksyn Kädentaito-messuilla kävin Novitan osastolla kokeilemassa. Se oli juuri niin hullunhelppoa kuin olin arvellutkin. Novitan kaksipäiseen systeemiin en tosin ainakaan vielä ihastunut – välineenä heillä oli pyörökoukku; kaksi virkkuukoukkua, jotka on yhdistetty pyöröpuikkonailonilla. Kokojakin oli tarjolla vain kaksi: 5 ja 6. No, ehkä senkin välineen aika vielä koittaa. Sen sijaan hankin tavallisen pitkän koukkuamiskoukun Wetterhofin messupuodista.


Netistä löytyy paljon englanninkielisiä opetusvideoita ja yksi ruotsinkielinen nettisivu. Hakusanat ovat "tunisian crochet" ja "krokning". Himovirkkaaja keksii tekniikan tuosta yllä olevasta kuvastakin. Ensin tehdään tarvittava määrä ketjusilmukkaa, noukitaan silmukat koukulle ja sitten vaan lasketellaan takaisinpäin piilosilmukoita tehden. Työtä ei missään vaiheessa käännetä. Yksi kerros koostuu siis kahdesta työvaiheesta, ensin edetään oikealta vasemmalle silmukoita noukkien ja sitten vasemmasta oikealle niitä yhdistellen.
Alkuun saa olla tarkkana noukkimiskerroksen lopussa, siis työn vasemmassa laidassa, jotta löytää sen viimeisen noukittavan silmukan. Se ei minusta edes näytä silmukalta - tuo kuva esittää tilanteen jotenkin ihanteellisena. Lopputulos on ainakin minun käsialalla todella tuhtia, tukevaa ja paksua! Koukuttu kappale kertyy voimakkaasti, joten se täytyy lopuksi kostuttaa ja pingottaa kuivumaan.
Mieluisia koukkuamisohjeita sainkin sitten etsiä suurennuslasilla ja pitkin poikin nettiä. Suurin osa ohjeista on peittoja, mutta neulospeitto ei vaan ole minun juttuni. Onneksi muistin omasta hyllystä käsityöalan yleistietoteoksen Kariston Suuri Ompelu- ja Käsityökirja vuodelta 1966, jossa on yksi ohje koukuttuun villatakkiin. Mitä tässä kirjassa ei neuvota, sitä ei tarvitse osata! Kirja on divarilöytö parin vuoden takaa, ja siihen kuuluu sekä kotelo että kaava-arkki.
Vintage craft, new tool

A little handicraft for a change... I taught myself to do tunisian crochet. Strange enouhg, to do something tunisian one needs an afghan needle! There are several videos about the technique on youtube, so I will not explain it here. The crocheted surface looks really nice and at least my stiches gave a really thick fabric. The stiches are easy enough to learn, but it was hard work to find a pattern to make. After a lot of netsurfing I found what I was looking for in my own bookshelf! "The big book of sewing and craft" from 1966 had exactly the thing I wanted. I´ll just give the jacket a modern touch with a yarn with many colors.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti